Seikkailumieltä

Moi!
On ollut seikkailuhenkisiä päiviä nämä pari kulunutta päivää. Etelä-Pohjaanmaan poika on ollut ihmeissään vesiliikenteen määrästä. Aavistihan sen, kun kartassa on väyliä 0,8 metristä 9m metriin saakka ja ristiin rastiin, mutta silti. Myös merenkäynti ja kunnon aallot vaatii keskittymistä ja jännittääkin. Mutta minkä mm. Kallaveden aallot ja Kiantajärven vihuri kouluttivat sisävesillä on otettu käyttöön nyt täysin. On myös pärjätty.
Vuosaaresta Suomenlinnaan autolautta-, venebussi-, sightseeing- ja huvivesiliikenteen seassa oli itselle melkoinen juttu. Lohipastan ja lähikaupan jälkeen oli melontaa purjehduskisoihin osallistuvien, satamaruoppaajan ja huvia ajelevien lomassa. Sitten vielä Länsisataman ohi. Pää olisi saanut pyöriä kuin vaaituslaserin pää, mutta tiettyä jäykkyyttä on niska-hartiaseudulle jo tähänmennessä kehittynyt joten ankara keskittyminen vain päälle ja sekaan ja läpi.
Eilen Upinniemeä ja varuskuntaa lähestyessäni osui silmään keltainen kieltokyltti sotilasalueelle menosta. Se ja räjähdysäänet saivat tarkastamaan ampumatiedotteet sekä rajat ja kohta olikin herra kapteeni kyselemässä, että mikä mies. Hyvä etten jatkanut pitemmälle, olisivat sotilaspoliisit vieneet putkaan. Nyt selvittiin neuvonpidolla ja spollelle riitti henkilötietojen tarkastus ja yhteystietojen ylösotto. Hyvä, että hoitavat maamme turvaamista tehokkaasti. Sain saatettuna kärrätä kajakin raja-aluetta myöten ”omalle” puolelle. Ja seikkailu jatkuu; tänään levossa ”vaarallisen kovan” tuulentakia.

4 vastausta artikkeliin “Seikkailumieltä

  1. Joo, nyt pitää tosiaan ymmärtää kovan tuulen ja muun vesiliikenteen mukanaan tuomat vaarat…..voi tulla pidempikin pysäys…. Vielä monin verroin vaarallisempaa kuin vaikkapa sumu Lapissa…
    Malttia!

  2. Tais tulla tunne ”poikas valveil on” ku kapu tuli mieheltään kovistelemaan ☺

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.